Lähiluontoa ja liikuntaa
Helsingin laajat viheralueet tulee säilyttää luonnonrauhaisina ulkoilumaastoina kaikille kaupunkilaisille.
Keskuspuisto ja Haltiala, Viikin pellot ja Vanhankaupunginlahden ympäristö, Uutela ja Kallahdenniemi sekä muut isot yhtenäiset luontoalueet ovat kaupunkimme helmiä. Niitä ei saa nakertaa rakentamisella.
Viheralueita tulee hoitaa luontoarvojen ja virkistyskäytön ehdoilla. Ulkoilureitit pidetään kunnossa. Reitistön hoidossa kiinnitetään huomiota myös siihen, että viheralueet tarjoavat sujuvia, turvallisia ja kauniita väyliä työmatkapyöräilyyn.
Helsinki kasvaa ja lisää asuntoja on rakennettava. Jokaista puuta ja heinänkortta ei silloin voi säästää. Mutta lisärakentaminen on ohjattava ensisijaisesti raideliikenneasemien ympäristöön, mihin rakennetaan tiiviisti ja korkealle. Kalasatama on tästä hyvä esimerkki.
Viheralueiden ja ulkoliikuntapaikkojen lisäksi haluan tukea sitä, että Helsinki tarjoaa asukkailleen monipuolisesti edullisia sisäliikuntamahdollisuuksia yhdessä yritysten ja yhdistysten kanssa.
Kansallinen kaupunkipuisto
Helsingin keskeisistä viheralueista on muodostettava kansallinen kaupunkipuisto. Se kohottaa niiden arvostusta ja velvoittaa kaupungin laatimaan ohjelman luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvojen suojelemiseksi. Nykyisessä valtuustossa on jo tehty aloite puiston perustamisesta, ja se hyväksyttäneen kevään aikana. Jos minut valitaan, tulen seuraamaan hanketta tiiviisti ja edistän sen toteutumista. Lisätietoa aloitteesta täällä.
Keskuspuistobaana
Yhtenäiset viheralueet ovat myös erinomaisia pyöräilyväylien paikkoja. Kun taittaa vaikkapa työmatkat läpi metsien ja peltojen tai merenrantaa tai joenvartta pitkin, saa virkistävän päivittäisen luontoelämyksen hyötyliikunnan ohessa. Lisäksi autot ja muu liikenne ovat kaukana, hankalat risteykset harvassa ja ilma puhdasta. Monta hyvää yhdellä kertaa!
Viheralueillamme onkin jo paljon hyviä ulkoiluteitä. Jotkin reitit ovat kuitenkin kapeita, mikä aiheuttaa molemmin puolin harmittavia ja joskus vaarallisiakin lähiohitustilanteita kävelijöiden ja pyöräilijöiden välille. Paikoin, esimerkiksi Keskuspuistossa, reittiverkosto on myös sekava.
Ehdotan, että Keskuspuiston läpi rakennetaan nopea pyöräilyn pääväylä, "baana", Töölönlahdelta pohjoiseen. Ilokseni tällainen onkin jo mainittu pyöräilyn kehittämissuunnitelmassa, tosin vain Metsälän tasalle asti. Valtuustossa kiirehdin suunnitelman toteuttamista ja teen aloitteen, että Keskuspuistobaanaa jatketaan pohjoiseen vähintään Hakuninmaalle ja mahdollisesti Pitkäkoskelle asti, missä se yhtyisi Myyrmäen ja Ylästön suunnilta tuleviin ulkoilureitteihin.
Keskuspuistobaana voidaan rakentaa sorapintaisena ja suurelta osin olemassa olevia ulkoiluteitä hyödyntäen, jolloin se tulee edulliseksi eikä vaadi massiivisia rakennustöitä. Nykyisen reitistön hankalia risteyksiä ja mutkia pitää kuitenkin oikoa ja jyrkimpiä mäkiä välttää. Baanasta tulee tehdä niin selkeä, että ensikertalainenkin osaa ajaa sen päästä päähän pysähtymättä vähän väliä karttaa lukemaan.
Liikennemerkein pyöräilijät opastetaan käyttämään baanaa ja välttämään muita pohjois-eteläsuuntaisia polkuja, jotta ne jäävät rauhallisiksi kävelijöitä varten. Poikittaisreitit tietenkin säilyvät pyöräilijöidenkin käytettävissä ja palvelevat baanan liityntäreitteinä. Vastavuoroisesti kävelijöitä opastetaan välttämään baanaa; tätä varten on huolehdittava, että rinnakkaisia polkuja on kaikkialla kävelijöiden käytettävissä.
Vastaavia selkeitä ja nopeita pyöräilyväyliä tulee suunnitella muillekin sellaisille viheralueille, jotka sijaintinsa puolesta luontevasti sopivat työmatkoihin.